Ei, tässä kirjoituksessa en ota kantaa valtion tai henkilökohtaiseen päihdepolitiikkaan, vaan puran hieman tuntemuksia globaalista "Cloud Regret" -ilmiöstä. Otsikko toivottavasti houkutteli klikkaamaan ja jaksat lukea hetken aikaa.
Pilvikatumus siis nostaa päätään, mutta mistä on oikein kysymys? Barcleysin vuoden 2024 kyselytutkimus tietohallintojohtajille osoitti, että viimeisen kahden vuoden aikana yhä useampi organisaatio pohtii työkuormien siirtoa julkipilvestä takaisin omiin konesaleihin. Viimeisin luku oli huimaava 83%, eli neljä viidestä näkee julkisessa pilvessä ongelmia, joiden johdosta työkuormia halutaan takaisin.
Syitä pilven hylkäämisellä on moninaisia. Esimerkiksi LinkedIn ilmoitti suureen ääneen vuonna 2019, että se siirtää palvelunsa Azuren päälle. Vaikka näin osittain tapahtuikin, noin vuosi sitten uutisoitiin, että yhtiö tulee edelleen jatkamaan omien konesaliensa kehittämistä ja palveluiden tuottamista niistä. Isoin syy oli ongelmat järjestelmätyökalujen yhteensovittamisessa.
Muihin yleisesti julkisuudessa esille tulleisiin syihin kuuluvat esimerkiksi regulaation asettamat haasteet, epävarmuudet palveluiden saatavuudessa ja käytettävyydessä, tietoturvaan liittyvät näkökulmat, joustavuus sekä kustannukset. Koska (lähes) kaikki tietohallintojohtajat joutuvat aina jahtaamaan pennosia maailmalta, on erityisesti kustannus tärkeä seikka. Barcleyn tutkimuksessa kustannussyistä pilven palveluiden piiristä haluttiin pois erityisesti tallennus-, tietokanta- ja kuormanjakopalveluita.
Työkuormien siirto omiin konesaleihin ei ole kaikilta osin ihan yksinkertaista. Tähänkin vaikuttaa useita tekijöitä, kuten:
* Tottumus julkipilven työkaluihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin esimerkiksi käyttöönottojen nopeuden suhteen. Jos devaaja on saanut julkipilvessä softansa ajoon uudelle palvelimelle 10 minuutissa, ei hän halua odotella kolmea viikkoa saman tapahtumista omassa konesalissa. Eli oman salin pitää pystyä tarjoamaan vastaavaa kyvykkyyttä.
* Kompleksisuus. Nykypäivän konesaliympäristöt ovat suhteellisen monimutkaisia alkaen tietoliikenneverkosta. Julkipilvi on onnistunut piilottamaan monimutkaisuuden hyvien käyttöliittymien taakse, mutta pystytäänkö sama tekemään myös omissa konesaleissa?
* Osaaminen. Omien konesalien alasajo tarkoitti myös joko osaajien siirtymistä muiden palvelukseen tai sitten heidän työtehtäviensä muutosta. Tapahtuipa kumpi tahansa, samanlaista osaamista ei mahdollisesti ole enää käytettävissä oman konesalin toteuttamiseen ja operointiin.
Konesali-infran valmistajilla (suurimpina alueina tietoliikenne, tietoturva, palvelimet, tallennus, varmistus) on erilaisia vastauksia edellä esitettyihin haasteisiin. Esimerkiksi tietoliikennemaailmassa automaatiota mahdollistavat erilaiset konesaliverkkojen hallintajärjestelmät. Näistä yksi tehokkaimpia on Juniperin Apstra, jonka valmistaja hankki yrityskaupalla noin neljä vuotta sitten. Monilaitevalmistajakeskeinen ja tahtotilaverkotusta (IBN, Intent-Based Network) tekevä Apstra mahdollistaa oman konesalin rakentamisen ja operoinnin yksinkertaisen käyttöliittymän avulla ja tämän kautta pienentää tekemisen vaatimaa osaamistasoa ja sitä kautta myös kustannuksia.
Myös muihin osa-alueisiin valmistajat pyrkivät rakentamaan mahdollisimman tehokkaita järjestelmiä mahdollistamaan automaatiota. Eikä tätä tee pelkästään perinteiset valmistajat, vaan myös julkipilvitoimijat haluavat koko ajan isomman osan myös paikallisten konesalien markkinasta. Esimerkiksi muutama viikko sitten Microsoft julkisti Ignite-tapahtumassaan Azure Local -palvelinalustan, joka on jatkokehitetty jo vuosia markkinoidusta Azure Stack -kokonaisuudesta. Myös muilla julkipilvitoimijoilla on tarjonnassaan vastaavia kokonaisuuksia.
Ostavan organisaation tietohallinnon näkökulmasta pohdittavaa on paljon. Peruskysymyksenä on - teenkö kaiken pilvessä, omassa konesalissa vai hybridimallina? Jos a, b tai c, niin mitkä ovat kustannukset, osaamistarpeet, tietoturvan näkökulma ja monet muut osa-alueet? Näitä pohdittaessa aika kiitää ja liiketoiminta voi keksiä ihan omat mallinsa tekemiselle. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia jatkuvasta pohdinnasta ja pitää mahdollisuudet avoimena, myös julkipilven osalta.
Julkipilvestä on nimittäin syytä huomata, että pilvessä olo on monesta todella mukavaa. Tämän osoittaa myös Barcleyn tutkimus, jonka mukaan kaikesta käytettävästä IT-rahasta julkipilven osuus on edelleen kasvussa. Vuoden 2022 lukema oli 13%, vuonna 2023 se oli 19% ja vuonna 2024 luku oli jo 27%.
Tarvitsipa
organisaatiosi julkista tai yksityistä pilveä, ole reippaasti yhteydessä
meihin. Autamme sinua rakentamaan teille parhaan ja kustannustehokkaimman
ratkaisun tarpeiden mukaisesti. Ja jos haluat demon Apstra-alustan
kyvykkyyksistä, teemme sen myös mielellämme.