Kirjoittelin muutama viikko sitten mielipidekirjoituksen Kauppalehteen aiheena "Koneäly ja automaatio pitää digitaalisen infran pyörimässä". Koska palstan kirjoituksilla on suhtellisen tiukka merkkirajoitus, ajattelin tässä blogitekstissä vielä vähän avata aihealuetta.
Ensinnäkin kylmiin tosiasioihin. Joulukuussa 2023 julkaistun matematiikkapainotteisen vuoden 2022 PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisten koululaisten matematiikan osaaminen on suorastaan romahtanut. Vertailukohtana oli vuosi 2006 ja siitä laskua tuli roimasti. Samalla myös lukutaidon ja ylipäätänsä luonnontieteiden osaamisen taso oli laskenut. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että koulujärjestelmä tuottaa vähemmän kyvykkyyttä matemaattis-luonnontieteellisen asioiden hahmottamiseen ja siten vähemmän raakamateriaalia esimerkiksi tietotekniikka-alan opiskelijoiksi.
Tietotekniikka-alan koulutus on erittäin monipuolista ja sitä opetetaan niin ammatti-, AMK-, kuin yliopistotasolla. Opetushallituksen ylläpitämän vipunen.fi -palvelun kautta selviää, että Tietojenkäsittely ja tietoliikenne -kategoriassa suoritettiin vuonna 2023 noin 5300 tutkintoa. Valitettavasti tilastot eivät osoita, kuinka moni näistä on aidosti tietoliikennepuolelle, mutta jos arvioidaan viime vuosien ohjelmointibuumia, voidaan kuvitella, että vain pieni osa, ehkäpä 10-20 prosenttia on tietoliikenteen ja tietoturvan tutkintoja. Kun tutkinnoista osa on vielä päällekkäisiä, uskoisin itse, että alalle tulee joitakin satoja ihmisiä vuodessa.
Alalta poistuma on luonnollinen ilmiö, joka tulee pääsääntöisesti eläköitymisestä ja/tai roolien vaihdosta. Suuri osa tuntemistani ammattilaisista on kuitenkin suhteellisen uskollisia omalle alueelleen ja sen vuoksi roolien vaihtajia on suhteellisen harvassa. Mutta eläköityminen nyt ja erityisesti lähitulevaisuudessa tulee olemaan iso ongelma. Kun katson omaa tuttavapiiriäni, kaltaisiani "ensimmäiset harmaat ohimolla" kavereita on jo suhteellisen paljon. Ja toisaalta nuoren polven osaajia on suhteellisen vähän.
Edeltävä, pitkähkö alustus, johtaa ajatusmalliin, jonka mukaan meillä ei ole tulevaisuudessa käytössä läheskään samaa määrää tietoliikenteen ja tietoturvan ammattilaisia kuin aikaisemmin. Joka johtaa automaattisesti isoihin ongelmiin, sillä jokainen yritys tarvitsee toimivan tietoliikenteen ja ilman tietoturvaa on nykypäivänä turha ajatella mitään tietoteknistä järjestelmää. Kuka nämä sitten miettii arkkitehtuuritasolla ja miten tietoliikenne ja tietoturva suunnitellaan, rakennetaan ja operoidaan, jos meillä ei ole osaavia tekijöitä? Olemmeko täysin hukassa?
Onneksi emme, sillä moderni teknologia tarjoaa loistavia mahdollisuuksia rakentaa ja operoida tietoliikenne- ja tietoturvaympäristöjä pienemmällä työmäärällä. Asennustyössä kytke-ja-käytä-tyyppinen tekeminen poistaa kokonaan esiasennusvaiheen yksinkertaistaen logistiikkaa ja laitteiden käyttöönottoa. Kun tekemisen tukena käytetään kännykkäsovellusta, jolla saadaan kuvattua ja dokumentoitua asennus ja vietyä tieto hallintajärjestelmään, tulee työstä selkeää ja yksinkertaista. Vaikka asentaminen olisi nykyään helppoa, on moni toimittaja jäänyt vielä vanhan maailman vangiksi ja uudet käyttöönotot tehdään samalla tavalla kuin ne on aina tehty. Reformolla tilanne on toinen - lähtökohtamme on aina modernin teknologian hyödyntäminen.
Ympäristöjen operointi onkin sitten mielenkiintoisempi tarina. Ylätasolla vaihtoehtoja on kaksi - joko hallitsemme tietoliikenne- ja tietoturvaratkaisujamme itse tai sitten meillä on niiden pyörittämiseen hallinta- ja valvontapalveluiden tarjoaja. Suomessa on tapana liikkua jälkimmäisellä mallilla olkoonkin että siellä sun täällä luotetaan mieluummin omaan ja ripeään tekemiseen kuin käytetään ulkoistuspalveluita.
Klassisissa hallinta- ja valvontapalveluissa toimija rakentaa ympäristön, josta palvelut tuotetaan. Näiden tärkeimpiä osia ovat esimerkiksi tikettijärjestelmä, laitetietokanta, valvontamoottori ja -portaali, käyttäjäkanta, hälytysjärjestelmä ja interaatioalusta. Ympäristö on rakennettu sillä ajatuksella, että sen kautta pystytään tuottamaan palveluita millä tahansa teknologialla toteutettuihin verkkoihin. Hallinta- ja valvonta-alustalla on mahdollista tehdä jonkin verran automaatiota, mutta tyypillisesti ne eivät pysy valmistajien kehityksen kelkassa. Tämä johtaa siihen, että perinteisten alustojen käyttö on jäykkää, niiden ylläpito on kallista ja hankalaa ja näiden vuoksi palveluiden tuottamiseen tarvitaan paljon osaajia.
Yksinkertaisempi, joskin ei niin laaja-alainen ratkaisu on tehdä hallinta- ja valvontapalvelut hyödyntäen pääosin valmistajien tuottamia kyvykkyyksiä. Tämä on Reformo Networksin tie. Olemme valinneet tietoliikennepuolelta valmistajaksi Juniperin ja tietoturvan osalta Palo Alton. Kummallakin on loistavat ja modernit pilvipohjaiset hallinta- ja valvonta-alustat, joiden käyttäminen on helppoa ja jotka tarjoavat huomattavasti klassista mallia paremmat mahdollisuudet esimerkiksi automaation toteuttamiseen. Myös niiden kehitys on perinteisiä alustoja nopeampaa esimerkiksi siksi, että globaalilla valmistajalla on vähän toisenlaiset resurssit kuin lokaalilla palvelutuottajalla. Modernit ratkaisut sisältävät automaation lisäksi myös muita tärkeitä osa-alueita, kuten laajan koneälyn tuottaman näkyvyyden ympäristön tapahtumiin. Tätä on vaikea mallintaa perinteisten ratkaisuiden osalta.
Palataan tämän kirjoituksen otsikkoon. Reformon väite on, että moderneilla ratkaisuilla voidaan pienentää hallinta- ja valvontapalveluiden kustannuksia. Syyt tähän ovat suoraviivaiset. Sen sijaan, että asiakasyritys ostaisi ensin modernin ratkaisun (esimerkiksi Juniper Mist -pohjaisen lähiverkon ja sen pilvihallinnan) ja sen päälle palvelutuottajan kankean oman alustakoneen, tarvitaan notkean palvelutuottajan kanssa ainoastaan moderni alusta. Kustannuksia säästyy myös siitä, että moderneilla alustoilla saadaan pienennettyä tarvittavien resurssien määrää. Esimerkiksi vianselvitys sujuu nopeasti koneälyn avustamana ja näin ollen siihen ei tarvitse allokoida niin paljon resursseja kuin aikaisemmin.
Vaikka hallinta- ja valvonta-alustat eivät nimensä mukaisesti olekaan liikenteen välittämisen poluilla, on silti tärkeää, että niiden käytettävyys on korkealla tasolla. Moderneissa tapauksissa näin on, sillä esimerkiksi Juniperin ja Palo Alton alustat toimivat SaaS-tyyppisesti julkipilvien päällä. Lisäksi on tärkeää huomata, että näiden alustojen kautta toteutettavien hallinta- ja valvontapalveluiden osalta ei jäädä lukkoon palveluntarjoajan kanssa. Jos naama tai palvelu ei miellytä, päästään siitä eroon sopimuksen määrittelemissä puitteissa ja seuraava palveluntarjoaja voi ottaa ohjat käyttöoikeuksien muuttamisen myötä.
Jos haluat kuulla lisää moderneista hallinta- ja valvontapalvelualustoista ja Reformo Networksin palveluista tälle sektorille, ole reilusti yhteydessä meihin. Autamme ja ratkaisemme mielellämme kaikissa tietoliikenteen ja tietoturvan haastetilanteissa olivatpa ne pieniä tai suuria.